Agatha Christie katoaa.

Luin kirjan Neiti Marplen ja Hercule Poirotin luojasta Agatha Christiestä. Kirjaa minulle ehdotti äidinkielenopettajani Eve. Yksi luettavista kirjoista sai olla elämäkerta, joten päätin sitten valita kyseisen kirjan. Kirja kertoi Agatha Christien elämän kehdosta hautaan, joissakin kohdissa hieman tarkemmin kuin toisissa, mutta tämä oli täysin ymmärrettävää, koska Agathan elämästä löytyi kovin vähän tietoa. Tämä johtui siitä, että Agatha hiljeni yksityiselämästään lehdistölle ja sukulaistensa mukaan hän ei jutellut paljon, jos hänellä oli vaikkapa paha olla. Kuitenkin henkilö nimeltä Jared Cade keräsi tietoa 1900-luvun lehdistä ja Agathan sukulaisilta. Näistä tiedoista hän muodosti kirjan. Kirjan nimi "Agatha Christie katoaa" viittaa Agathan katoamiseen vuonna 1926. Hän katosi 11 päiväksi ja kaikki etsivät häntä hänen kotimaassaan. Uutiset katoamisesta levisivät muuallekkin Eurooppaan ja myös Amerikkaan. Agathan löytämiseksi järjestettiin suuria etsintäoperaatioita, jotka maksoivat paljon. Loppujen lopuksi Agatha löydettiin kalliista ja hienosta hotellista Lontoon lähellä. Kun hänet löydettiin, hän pyrki välttämään vastuun katoamisestaan väittämällä kärsivänsä muistin menetyksestä. Jotkut myös väittivät Agathan järjestäneen katoamisensa, jotta hänen kirjansa saisivat enemmän huomiota. Tosiasia kuitenkin oli se, että Agatha halusi kostaa aviomiehelleen, joka oli pettänyt tätä jo monen vuoden ajan, mutta jutusta tulikin isompi kuin hän oli suunnitellut ja lehdistö piinasi häntä monen vuoden ajan hänen katoamisensa jälkeen. Kirjassa myös kerrotaan, kuinka hän todella välitti läheisistään ja otti heidän luonteenpiirteitään kirjojensa hahmoihin. Neiti Marplen sanotaan kuvaavaan itse Christietä, koska hän oli myös itse todella älykäs. Kirja oli mielestäni ihan hauskaa luettavaa. Kirjailijan elämä oli melko mielenkiintoinen, koska Christie oli niin paljon pohdiskeleva henkilö. Mielestäni ehdottomasti huonoin puoli kirjassa oli se, kun kerrottiin Agathan etsintäoperaatioista. Koko ajan vain tuotiin uusia näkökulmia esiin katoamistapauksesta. Kun luin tätä osaa kirjasta, mietin vain koko ajan, milloin tämä kirja loppuu ja aloin laskea sivuja, mutta kun Agatha löytyi, muuttui kirja taas mielenkiintoiseksi. Antaisin kirjalle kouluarvosana asteikolla 8+. Iso miinus jaarittelusta ja asioiden toistelusta, plussaa Christien elämäkerran muokkaamisesta järjestelmälliseen muotoon ja hyvään kerrontaan.

Jee

No en tiedä, en kyllä oo mitenkää erikoisen innokas lukemaan kirjoja ja vielä vähemmän koulukirjoja. Veikkaan kuitenkin että kyse on aik pitkälti vaa asenteesta, jos oikeesti innostuisin lukemaan kirjoja nii sit lukisin niitä tosi paljon. Joskus ala-asteella luin tosi paljon kirjoja, mut nyt ei oo vaan kauheesti aikaa lukemiseen. Pyrin lukemaan sillon tällön hesaria, koska sitä on ihan hauskaa lukea. Metrossa kun menen kouluun, lukaisen yleensä metron läpi. Nyt tällä hetkellä mun pitäs lukee äikän kirjallisuuskurssiin 2 kirjaa: psyko ja Agatha Christien elämäkerta. Oon päättäny haastaa itteni ja lukea ne! Ei mitään wikipedia kusetuksia, vaan oikeasti kunnialla läpi kurssin!

Jyrin kirjat.

Jyrin suosikkikirjoja ovat kaikki kirjat, joissa tapahtuu murhia. Hercule Porotin ovat ehdottomia suosikkejani. Kun olin pieni luin paljon kirjoja, joissa oli yksittäisiä kauhukertomuksia. Nykyisin minulla ei ole edes aikaa lukea, koska koulunkäynti vie niin paljon energiaa ja koulujuttuja on vaikka muille jakaa. Yritän usein lomilla saada kirjoja luettua, jotka pitää lukea koulua varten. Vapaaehtoisesti tulee kirjoja luettua vähän.